Iskias termi kuvailee jalkakivun oireita (ja pistelyä, tunnottomuutta, heikkoutta), jotka alkavat alaselässä ja kulkevat pakaran kautta jalan takaosaan. Kyseisellä alueella sijaitsee iskiashermo.
Iskiakselle on tyypillistä vähintään yksi oire alla olevasta listasta:
- Jatkuva kipu alaraajassa tai pakaralihaksessa (harvakseen molemmat jalat)
- Istuessa paheneva kipu
- Polvissa polttava tunne tai pistely, jatkuen alas jalkapöytään
- Heikkous, tunnottomuus ja vaikeus liikuttaa alaraajaa
- Seisomista ja kävelyä vaikeuttava pistävä särky
Iskiaskipu voi olla satunnaista, jatkuvaa, ärsyttävää ja heikentävää.
Oireiden ilmeneminen vaihtelee suuresti henkilöiden kesken.
Lue lisää yleisimmistä kipuoireista >>
Vaikka iskiasoireet ovat erittäin tuskallista, ne harvemmin aiheuttavat pysyviä vaurioita hermostoon.
Iskiashermo
Iskiaskivut johtuvat iskiashermon ärsytyksestä. Kyseinen hermo on kehomme suurin. Se koostuu selkärangan osista syntyvistä yksittäisistä hermoista. Myöhemmin ne yhdistyvät yhdeksi suureksi hermoksi, eli iskiashermoksi.
Se saa alkunsa selän alaosassa (nikamaväli L3) ja kulkee molemman jalan takaosan kautta kantapäähän asti. Hermo jakautuu useampaan juureen pakaroihin, reisiin, pohkeisiin, jalkoihin ja varpaisiin.
Oire (särky, tunnottomuus, pistely, heikkous) sekä sijainti (selkä, pakara, reisi, polvi, pohje, jalkapöytä, varpaat) riippuvat siitä mikä kohta iskiashermoa on ärsyyntynyt.
Esim. viidennen selkänikaman (L5) hermon puristus tuottaa heikkouden isovarpaassa ja nilkassa.
Mistä iskiaksessa on kyse?
Kyseessä on radikulopatia, ts. hermojuurisairaus. Jokin iskiakseen yhteydessä olevista hermojuurista on ärsyyntynyt siihen kohdistuvasta paineesta.
3 yleisintä syytä iskiaskipuihin
On tärkeää ymmärtää taustalla oleva lääketieteellinen syy. Seuraavaksi neljä yleisintä syytä:
1. Välilevyn pullistuma, välilevytyrä
”Välilevypullistuma (protruusio) on tuki- ja liikuntaelinten sairaus, jossa selkärangassa olevan nikamavälilevyn pehmeä sisäosa pullistuu ulospäin sitä ympäröivän syykehän läpi.” (wikipedia)
Mahdollisia syitä:
- tapaturma
- raskaan esineen nosto
- välilevyn rakenteellinen heikkous
- tupakointi (aiheuttaen välilevyn ennenaikaisen rappeutumisen)
Välilevyn pullistuman todennäköisyys kasvaa iän myötä. Ikääntyessään välilevy heikentyy ja menettää joustavuuttaan.
Pullistumassa sisällä oleva aine pursuaa ulos. Aineen tuottama paine ärsyttää iskiashermoa. Seurauksena on hermoston tulehdukset ja kipuoireita.
Suuri määrä välilevyn pullistumista on oireettomia. Välilevytyrä imeytyy normaalisti jo muutamassa viikossa pois ja paranee itsestään. Vain noin 10 % tapauksista ei ole korjaantunut itsestään kolmessa kuukaudessa.
Välilevytyrää ehkäistään käyttämällä ergonomisesti sopivia liikeratoja päivittäisissä rutiineissa ja töiden suorittamisessa. Oikeanlaiset lihasharjoitteet vahvistavat keskivartaloa ja auttavat suojaamaan välilevyjä vaurioilta.
Jos iskias johtuu välilevytyrästä, suositellaan välttämään turhaa vuodelepoa ja jatkamaan päivittäistä liikuntaa. Istuessa alaselkää voi tukea tyynyllä.
2. Selkäydinkanavan ahtauma
Selkäydinkanavan ahtaumalla tarkoitetaan hermorakenteiden puristustilaa selkäydinkanavassa (spinaalistenoosi). Selkänikamista muodostuva selkäydinkanava ahtautuu ja puristaa selkäydinkanavassa olevia hermoja.
”Tavallisimmin ongelma on seurausta rappeutumismuutoksista ja se esiintyy lanneselän alueella mutta joskus kaularangassa. Selkäydinkanavan ahtaumaa esiintyy noin yhdellä tuhannesta yli 65-vuotiaasta.” (terveyskirjasto)
Lanneselän selkäydinkanavan ahtauman tyypillisimmät symptomit:
- kipu kävellessä
- puutuminen
- pistely
- selän oikaiseminen pahentaa särkyä
Iskiaskipu säteilee usein pakaroista reisiin ja jopa varpaaseen. Se helpottuu etukumarassa ja istuma-asennossa. Kipuoireet voivat vaihdella ja välillä kadota kokonaan.
Oireet muistuttavat hieman valtimoahtaumasta johtuvaa katkokävely-oiretta. Tässä tapauksessa ne ilmenevät reisissä eikä pohkeissa, eivätkä ne pahene potilaan kulkiessa ylämäkeen.
Kipujen ehkäisemiseen suositellaan ylipainon välttämistä ja fyysisiä harjoitteita.
3. Piriformis-syndrooma
Piriformis on lonkan ulkokiertäjälihas. Lihaksen jäykkyys synnyttää, sen alta tai lävitse kulkevalle iskiashermolle, pinnetilan.
Piriformis-syndroomalla, toisin sanoen piriformisoireyhtymällä, tarkoitetaan piriformislihaksen kiristymisestä aiheutuvaa iskiashermon pinnetilaa.
Syndrooman aiheuttajaa ei tunneta. Aiheuttajana voi olla mm. alle listatut syyt:
- lihaskouristus piriformiksessa tai sen ympärillä olevissa lihaksissa
- lihaskireys
- turvotus
- tapaturma
- välilevyn pullistuma
Se on tyypillinen vaiva henkilöille, jotka juoksevat paljon.
Yleisimpiä oireita ovat särky pakaralihaksessa, reidessä ja alaraajojen alueella. Se ilmenee kävellessä rappusia ylös, kumartuessa ja pitkän yhtäjaksoisen kävelemisen juoksemisen tai istumisen jälkeen. Säryt voivat lieventyä selällä maatessa.
Muita aiheuttajia
- Lannerangan rappeuma. Rappeutuminen liittyy selkärangan luonnolliseen ikääntymiseen. Kyseessä ei ole siis sairaus, vaan iän mukana tuleva vaiva. Se on yleinen 60-vuotta täyttäneillä. Se esiintyy yleisesti selkärangan niveltulehduksen kanssa. On mahdollista että myös niveltulehdus laukaisee tai edistää iskiaskohtauksia.
- Raskauden aiheuttamat muutokset kehossa kuten painonnousu, painopisteen muutos ja hormonaaliset muutokset.
- Arpikudos, jonka tuottama mekaaninen paine pusertaa hermoa.
- Venähdys ja lihasjännitys. Lihaksistossa olevat ongelmat tuottavat painetiloja hermoihin.
- Infektio alaselässä.
On tärkeää tietää sairauden kliininen diagnoosi, koska hoidot vaihtelevat diagnoosista riippuen.
Oireet
Joillekin ihmisille, iskiassärky on voimakas ja heikentävä. Toisille särkyjä ilmestyy silloin tällöin, mutta myöhemmin ne pahentuvat.
Yleensä se vaikuttaa kehon alemman osan toiselle puolelle ja kipu usein säteilee alaselästä koko takareiteen ja siitä alaspäin. Alaselän kipua voi esiintyä jalkakipujen rinnalla, mutta jalkakivut ovat yleensä huomattavasti alaselän ongelmia pahempia.
Katso lisää tältä sivulta: Yleisimpiä iskiasoireita >>
Yleisimmät kipuoireet
- Alaselässä. Ei kuitenkaan niin vakava verrattuna alaraajan kipuun.
- Yhdessä pakarassa tai jalassa. Harvaan oikealla ja vasemmalla puolella.
- Syntyy selän tai pakaran alaosasta ja joskus jatkuu pitkin reittä jalan alaosaan, jalkapöytään, jalkaterään ja varpaisiin.
- Terävä, pistävä, tuskallinen.
- Istuminen on hyvin tuskallista.
- Pistely, puutuminen, heikkous.
- Voivat helpottua levätessä, kävellessä, etukumarassa tai istuessa.
- Pahenee ylös noustessa, seisoessa ja istuessa.
- Vaikeuttaa seisomista ja kävelyä.
- Estää liikkumisen.
Oireet hermojuurittain
Kaksi lannealueen (L4, L5) ja kolme sakraalista hermojuurta (S1, S2, S3) yhdistyvät iskiashermoksi. Myöhemmin se jakautuu uudestaan eri osiin alaraajoja.
Lannealueen hermojuuret:
- L4 liittyy yleensä reiteen. Potilaalla saattaa olla heikkouden tunnetta jalkaa suoristaessa ja patella-refleksi on mahdollisesti heikentynyt.
- L5 hermojuuren vaikutus ulottuu isovarpaaseen ja nilkkaan. Potilaat saattavat tuntea kivuntunnetta sekä puutumista jalkapöydällä, etenkin isovarpaan ja keskivarpaan välissä.
Sakraaliset hermojuuret:
- S1 vaikuttaa jalan ulkosivulle säteillen varpaisiin, erityisesti pikkuvarpaaseen. Potilaalla on yleensä heikkoutta yrittäessään nostaa kantapäätä lattialta tai mennessään varpaille. Akillesrefleksi on luultavasti heikentynyt.
Useamman hermojuuren ärsyyntyessä, symptomit ilmentyvät erilaisina yhdistelminä.
Milloin oireisiin vaaditaan välittömiä toimenpiteitä?
Äkillisesti pahenevat kivut vaativat harvoin välitöntä leikkaushoitoa. Seuraavat asiat osoittavat lääketieteellisen avun tarvetta, jolloin on suositeltavaa mennä lääkäriin:
- Oireiden paheneminen paranemisen sijaan. Kyseessä voi olla hermovaurio, varsinkin jos ilmenee neurologisia symptomeita.
- Oireilu molemmissa jaloissa.
- Alaraajoissa on tunnottomuutta lihasheikkoutta
- Virtsankarkailu
- Ulosteiden pidättämisvaikeuksia
- Jalan / jalkaterän velttous
- Kuume
- Särky kestää 14 päivää
Hoito
Iskiaskipujen ollessa vakavia, hoidon tarve kasvaa, jotta selkäkipu tai jokin muu oire ei pahene ajan myötä.
- Useimmille ihmisille ei-kirurgiset hoitomuodot ja liikunta riittävät lievittämään kipuoireita.
- Toisissa vakavammissa tapauksissa, kirurginen hoito on varteenotettava vaihtoehto kivunlievitykseen ja ennaltaehkäisyyn.
Seuraavaksi käymme läpi ei-kirurgisia hoitomuotoja. Lue lisää tietoa seuraavista artikkeleista:
Ei-kirurginen hoito
On olemassa laaja valikoima ei-kirurgisia hoitovaihtoehtoja, joilla pyritään lievittämään hermojuurien aiheuttamaa kipua. Hoitomuotoja hyödynnetään yksitellen tai yhdistellään tilanteen vaatimalla tavalla.
Lämpö ja kylmä
Äkillisen iskiaskivun lievittämiseen on helppo käyttää lämpö- ja jääpakkauksia. Yleensä kylmää / lämpöä sovelletaan kipukohtaan noin 20 minuuttia ja toistetaan kahden tunnin välein. Useimmat ihmiset käyttävät jäätä ensin, mutta jotkut löytävät apua käyttämällä lämpöä. Toiset hyödyntävät molempia vuorotellen.
Piriformiksen hoidossa suositellaan makaamaan mahallaan ja laittamaan jääpussi kipeään kohtaan n. 20 minuutiksi. Hoito toistetaan 2-4 tunnin välein. Kylmähoitoon voi yhdistää myös kevyehköä hierontaa suurella jääpalalla.
Voit kääriä jään kosteaan pyyhkeeseen. Kosteus johdattaa kylmää tehokkaammin kuin kuiva pyyhe.
Jos jää koskettaa suoraan ihoa ilman pyyhettä, pitää kesto rajoittaa 8-10 minuuttiin, jottei jää vahingoita ihoa.
Hyödynnä saunan lämpö hoidossa >>
Tukiliivi
Jos iskias johtuu selkäydinkanavan ahtaumasta, voidaan käyttää tukiliiviä, joka laittaa lannerangan lievään kumarrusasentoon.
Kipulääkkeet
Reseptivapaat tulehduskipulääkkeet voivat auttaa akuutissa hoidossa. Apteekista saa ilman reseptiä miedompia kipulääkkeitä (ibuprofeeni). Jos kiputila ei hellitä reseptivapailla lääkkeillä, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla. Voimakkaammille tulehduskipulääkkeille tarvitaan resepti lääkäriltä.
Kortikosteroidien epiduraali-injektio
Vakavaa iskiaskipua ja tulehdusta voi lievittää kortikosteroideilla. Injektio annetaan suoraan kipukohtaan. Toimenpiteen tarkoitus on tuottaa tarpeeksi helpotusta, jotta potilas pystyy parantumaan kunto- ja harjoitteluohjelmalla.
Fysioterapia ja harjoitteet
Fysioterapian keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa potilaan toimintakykyä ja liikkumista. Fysioterapiaharjoitukset, lihasten vahvistaminen, venyttely ja aerobinen hoito, muodostavat usein osan hoitosuunnitelmaa. Voimistelu ja sauvakävely hyvinä esimerkkeinä.
Kun potilaat suorittavat kevyitä aerobisia, venytys- ja vahvistusharjoituksia säännöllisesti, he mitä todennäköisemmin toipuvat nopeammin iskiaskivuista ja ovat vähemmän alttiita kärsimään tulevaisuudessa.
Hoito keskittyy yleensä näihin kolmeen pääalueeseen:
Lihasharjoitukset
Monia harjoituksia käytetään lujittamaan selkärankaa sekä tukevia lihaksia, nivelsiteitä ja jänteitä. Harjoitukset keskittyvät paitsi alaselkään, myös vatsan, pakaroiden ja lonkan lihaksiin. Nämä lihakset tukevat selkärankaa päivittäisissä askareissa, suojelevat selkää vahingoilta ja auttavat palautumisessa.
Venyttelyharjoitukset
Venyttelyä suositellaan lihasperäisestä kireydestä aiheutuvan kivun lievittämiseksi. Venyttelyharjoitukset kohdistetaan ensisijaisesti kireisiin lihaksiin. Ensisijaisesti iskiashermoon yhteydessä oleviin, kuten piriformis-lihakseen.
Tee nämä 7 yksinkertaista venyttelyä sängyllä maaten >>
Aerobiset harjoitukset
Sisältää yleensä kevyttä aerobista (kardiovaskulaarista) liikuntaa, kuten kävely, uinti, vesiaerobic jne.. Aerobinen liikunta kiihdyttää lihaksien metabolismia ja näin luo pohjan paranemiselle. Tämän lisäksi aerobinen harjoittelu auttaa kehoa tuottamaan iskiaskipua vähentäviä endorfiineja, eli kehon luoninollista kipulääkettä.
Harjoitusohjelman tekeminen
Lääketieteen ammattilainen tekee harjoitusohjelman ottaen huomioon potilaan särkyjen voimakkuuden ja potilaan fyysisen kunnon. Yleinen terveys on ensisijalla suunnitelmaa tehtäessä.
Kun iskiaskipu on pahimmillaan, potilas saattaa tarvita päivän kaksi lepoa. Yleensä ei ole suositeltavaa levätä enempää kuin kaksi päivää, koska pitkittynyt lepo pahentaa iskiassärkyä.
Päivittäinen kevyt liikunta on todella tärkeä osa iskiaksesta palautumista. Säännöllinen liikkuminen vie parantavia ravintoaineita loukkaantuneille rakenteille.
Fysioterapian ja liikuntaohjelmien tarjoamiseen erikoistuneita lääketieteellisiä ammattilaisia on useita: fysioterapeutit, kiropraktikot, lääketieteelliset ja kuntoutukseen erikoistuneet lääkärit.
Vaihtoehtoiset iskiaksen hoitomuodot
Tavallisten lääketieteellisten hoitojen lisäksi usean vaihtoehtoisen hoitomuodon on osoitettu auttavan kivun lievittämisessä. Kolmeen yleisimpään vaihtoehtoiseen hoitomuotoon sisältyvät kiropraktiikka, akupunktio ja hierontahoito.
Kiropraktiikka
Selkärangan manuaalisen manipuloinnin tarkoitus on lievittää selkärangan tuottamaa painetta iskiaksessa. Manipulointia tulee suorittaa asianmukaisesti koulutetut ammattilaiset (kuten kiropraktikot, osteopaatit ja fysioterapeutit). Kiropraktinen hoito ei tuota kipua oikein suoritettuna.
Akupunktio (akupunktuuri, neulahoito, pistelyhoito)
Akupunktio on peräisin kiinalaisesta lääkinnästä. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuusviranomainen FDA on hyväksynyt akupunktion selkäkipuhoidoksi. Tämän lisäksi National Institutes of Health (NIH), eli Yhdysvaltain terveysvirasto, on tunnustanut sen tehokkaaksi selkäkivun, mukaan lukien iskiaksen, hoitomuodoksi.
Toisaalta erilaiset tutkimukset osoittavat että akupunktuuri on ainoastaan hieman lumehoitoa tehokkaampi, joten sen toimivuudesta ei ole varmuutta.
Hieronta terapia
Joillakin hierontahoidoilla on osoitettu olevan useita hyötyjä selkäkivuille, esimerkkeinä parantunut verenkierto, lihaksien rentoutuminen ja kehon luonnollisten kipulääkkeiden (endorfiinien), vapautuminen.
Iskiasta hoidettaessa on aina käännyttävä asiantuntevan lääkärin puoleen.
Leikkaushoito
Selkakanava.fi:n sivustolla mainitaan: ”Leikkaushoidosta on apua ainoastaan noin yhdelle sadasta selkäkipuisesta.” (lähde).
Ennen päätöksen tekoa pitää ottaa huomioon selkäleikkauksen haitat ja hyödyt. Tarvittaessa potilaan kannattaa kysyä toisen lääkärin mielipide.
Leikkauksen sopivuus osana hoitoa riippuu potilaan tilasta, iskiashermon tulehduksen aiheuttajasta jne..
Terveyskirjasto.fi mainitsee selkäydinkanavan ahtaumasta että ”Ahtauman avartaminen leikkauksella on tarpeen, jos kipu käy sietämättömäksi tai uhkaa päivittäistä selviytymistä esimerkiksi estäen 200–300 metriä pidemmän kävelyn. Leikkaustarpeen arviointi edellyttää yleensä magneettikuvausta. Välitöntä leikkausta tarvitaan niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa se saa aikaan lihasten toimintakyvyttömyyden tai virtsaummen ja vaikeuksia ulosteen pidättämisessä.”
Selkäleikkauksen jälkeen tarvitaan kuntoutusta, joka saattaa kestää hyvinkin pitkään. Toisaalta osalle potilaista riittää normaali päivittäinen liikunta palautumiseen.
Leikkauksen tarpeen arvioinnista vastaa lääkäri, ortopedi, lastenortopedi, neurokirurgi jne…
Lähteet:
selkakanava.fi
www.spine-health.com
terveyskirjasto.fi